Bjarmit olivat vanhan pohjan perillä lähinnä Vienanmeren piirissä vaikuttanut kauppakansa, jonka kulttuurin kukoistuskausi osui viikinki- ja ristiretkien kauden väliin n.900 – 1100 jKr. Näiden taitavien turkispyytäjien ja käsityöläisten eräs kauppatie on kulkenut Vienansuulta länteen viikinkien asuinsijoille saakka. Näillä kaupparetkillään bjarmit ovat viipyneet Kuusamon alueella pitkiäkin aikoja. Tiedot bjarmeista ja heidän alkuperästään ovat hajanaisia ja tarunhohtoisia. Norjan kuninkaan Alfred Suuren soturi, viikinki Ottar kertoo kirjeessään kuninkaalle retkestä, jonka hän teki laivallaan Kuolan niemimaan rannoille. Hän kertoo bjarmeista, joiden maat olivat hyvin viljeltyjä ja joilla oli houkuttelevia turkis-, hopea- ja kultarikkauksia. Tänään muinaiset bjarmit ovat vain osa Kuusamon historiaa, mutta heidän käsityötaitonsa elää edelleen Bjarmia-talossa. Vuonna 1974 perustettu savenvalamo Bjarmia Oy elvyttää toiminnallaan vanhoja käsityön ja kaupan perinteitä. Me nykybjarmit valmistamme käsityönä keramiikkaa, jonka luomisen innoittajana on kotiseutumme – syvä erämaa, suot, puhtaat vedet – sekä vahva tietoisuus omista juurista. Kaupankäynti bjarmien ja viikinkien välillä oli vilkasta ja joskus erikoista. Taru kertoo Ruijan käskynhaltijan Tore Hundin retkestä Vienanjoelle. Nämä viikingit ryöstivät rikkaaksi mainitun bjarmien kaupungin uhrilehtoineen ja varastivat kultaisen ”Jomalin” kuvan. Toisaalta bjarmeilla oli tapana hämärän tultua hiipiä vastapuolen leiriin ja ryöstää takaisin päivällä myymänsä aarteet. Me nykybjarmit emme aina noudata bjarmien perinteitä – käy rohkeasti sisään – emme ole yhtä sotaisia!